Töölö
Töölö (ruots.Tölö) on kahden kaupunginosan muodostama alue Helsingin kantakaupungissa,
Helsinginniemen länsiosassa. Töölö käsittää suurimman osan luoteisesta
kantakaupungista. Se jakaantuu Helsingin ydinkeskustaa lähellä olevaan Etu-Töölöön
(13. kaupunginosa) ja kauempana sijaitsevaan Taka-Töölöön (14. kaupunginosa),
joita erottaa Eteläisen ja Pohjoisen Hesperiankadun väli. Koko Töölön alueella
on asukkaita lähes 28 000.
Töölön kylä oli olemassa jo ennen Helsingin kaupunkia, se
oli vahvasti ruotsinkielinen. Varsinainen kylä sijaitsi Töölönlahden länsi- ja
pohjoisrannalla, mutta sen maihin kuului suurin osa nykyisestä Helsingin kantakaupungista,
joka kylän keskusta lukuun ottamatta oli lähes asumaton. Pitkä viha oli
köyhdyttänyt kylän maatiloja, jotka olivat pikkuhiljaa siirtyneet valtion
omistukseen.
Vuonna 1640 Helsinki siirrettiin Vantaanjoen suulta Töölön
kylään tuolloin kuuluneelle Vironniemelle, ja 1643 Kuningatar Kristiina
lahjoitti koko Töölön Helsingille lisämaaksi. Nykyinen Töölö oli pitkään
maaseutumaista aluetta, josta kaupunki 1800-luvulla vuokrasi joukon
huvilatontteja. Huvilapalstoja oli kaikkiaan 25. Niihin kuuluivat
muiden muassa Arkadia, Berga, Edet, Fjälldal (Tunturilaakso), Hagasund
(Hakasalmi), Hesperia, Humleberg (Humalisto), Rosavilla (Ruusula), Stengård
(Kivelä), Salli ja Toivo. Monien villojen nimet elävät nykyisen Töölön
kadunnimissä. Töölöön kuuluivat 1800-luvulla myös Dal (Laakso) sekä Wikberg,
joka käsitti koko Eläintarhan ja Alppipuiston alueen.[
Kaupungin kasvaessa Gustaf Nyström ja Lars Sonck suunnittelivat alueelle asemakaavan, joka vahvistettiin vuonna 1906 ja jonka mukaisesti Töölö vähitellen rakennettiin osaksi Helsingin kantakaupunkia
Suurin osa Töölön kivitaloista on rakennettu
1910-30-luvuilla. Töölö oli aikansa suurin ja tärkein kaupunkirakentamiskohde
Suomessa. 1920-luvulla rakentamisen painopiste oli Etu-Töölössä, 1930-luvulla
edettiin Taka-Töölöön ja sieltä Meilahteen.
Mannerheimintie 29, KT 2h+k, 59,5 m2 Avaran kaksion nuorelle pariskunnalle oli tulossa perheenlisäystä ja tilaa tarvittiin ainakin yhden huoneen verran. Nyt on oma asunto myyty yli pyydettyyn hintaan ja ostotarjous uudesta vetämässä. Perheessä elettiin jännittäviä aikoja. |
Paciuksenkatu 6, KT, 2h, k, s, parveke, 61,50 m²
Vuonna 2002 valmistunut As.Oy Helsingin Pronssikallioon hyvä esimerkki kauniista uudemmasta arkkitehtuurista. Pääosassa asunnoissa on sauna, lasitut parvekkeet ja avarat olohuone - keittiötilat. Talossa on autohalli. Haluttu talo, joka vastaa hyvin tämän päivän toiveita.
Asunnon mukana myytiin myös autohalliosake, joka on kultaakin kalliimpii talvipakkasilla.
Muuttovalmis, kaunis, saunallinen kaksio. Myytiin huonekaluineen, jolloin myyjä pääsi uuteen kotiin sisustamaan puhtaalta pöydältä ja ostajalle tuli helppo muutto.
Täällä on ymmärretty kauneuden päälle. Nykypäivän asumista vanhaa kunnioittaen. Olohuoneessa kauniit kaari-ikkunat, korkeat huoneet ja hurmaava kakluuni luovat eleganssin tunnelman tähän asuntoon.
Kauniin keltaisessa Funkis-talossa läpitalon iso kaksio. Huoneiston molemmilta puolilta aukeavat vehreät puistonäkymät.
Pohjoinen Hesperiankatu 37 B 46, 00260 Helsinki / KT, 4 h, k, p+kph+vh, 86 m2
Aivan meren läheisyydessä, monien unelmoimalla paikalla, ihastuttava parvekkeellinen perheasunto tai kahden aikuisen pitkään etsitty toiveiden täyttymys.Hiekkarannat, venelaituri ja puistot luovat puitteet rauhalliselle asumiselle. 6:krs hissi.